Kävin yhtenä päivänä Tampereella, ja päätin pistäytyä Hämeenkadun Normal-ketjun myymälän yhteyteen avattuun kahvilaan. Tämä piti olla erilainen verrattuna muihin, ja nyt oli tilaisuus nähdä ja kokea omin silmin.
Sisällä soi musiikki, Kylie Minogue, toimii hyvin kun Kylli-täti on vielä samaa ikäluokkaa meikäläisen kanssa. Can’t get you out of my mind. Ehkä turhan kovalla mutta ehkä myyjä-tyttönen tykkäsi uruttaa laitteita
Kaupanteko kävi sujuvasti, pienen empimisen jälkeen päädyin ostamaan latten.
Halvalla lähti, 1.80 euro kupillisesta kahvia on kaikin tavoin edullinen hinta vaikka tulee pahvimukissa ja ajatuksella että evakuoit kahvisi ja itseäsi saman tien kun diili on klousattu.
En päässyt kuin ulos kadulle kun huomasin että tämä onkin aika kylmä ollakseen juuri ostettu kahvi.
Nyt joku saattaa ihmetellä miksen mennyt sisään valittamaan.
Tämä on monen vaikea kohta. Jos ei mene huomauttamaan ja vaatimaan kuumaa kahvia niin jonkun mielestä ei ole ehkä oikeus valittaa.
Aika moni haluaa välttää ongelmia. Ei halua aiheuttaa vaivaa toiselle. Kaikilla ei ole voimavaroja vaatimaan oikeuksiaan, olla troublemaker.
Olin nyt yksi heistä. Join ihanan hyvän kahvini ehkä kolmella huikalla (kylmä kahvi, mind you!) ja päätin että en mene enää ikinä tuohon kauppaan. Puristin vakuudeksi käden nyrkkiin…. housujeni taskussa.
Kumpi hävisi enemmän? Minä kuka maksoin pienen mutta täyden hinnan (kylmästä!) kahvistani, vai kahvila jonka barista tehnee seuraavatkin sata lattea kylmänä ja nämä sata pettynyttä eivät enää tule takaisin?
Ainakin minulle juuri tämä tamperelainen ote oli erilainen. Myyvät kylmää kahvia.
Pitänee mennä Helsingin Aleksanterinkadulle kokeilemaan onnistuuko siellä paremmin. Haluan antaa oman kaupungin ensimmäiselle Normal-kahvilalle mahdollisuuden paikata tamperelaisten epäonnistumista.
0 Comments